Mestarien liigan puheenaiheet: Hart toi pientä valoa englantilaisten alakuloon

Tällä viikolla Barcelona, Atlético Madrid, AS Monaco ja Juventus etenivät Mestarien liigan puolivälieriin Real Madridin, Bayern Münchenin, PSG:n ja Porton seuraksi. Tässä tiistain ja keskiviikon otteluiden kuumimmat puheenaiheet.

Terävä Barcelona – Uskomaton Hart

FC Barcelonan ja Manchester Cityn välisessä otteluparissa paremmasta joukkueesta ei jäänyt mitään epäselvyyttä. Blaugrana hallitsi kumpaakin osaa täysin suvereenisti, vaikka Cityllä joitakin parempia vaiheita Etihadilla ja Camp Noulla olikin. Yhteismaalit menivät Barcelonan nimiin lopulta ”vain” 3-1.

Jos Sergio Agüeron rangaistuspotku olisi uponnut maaliin, oltaisiin kamppailuun saatu vielä jännitystä viimeiselle vartille. Marc-André ter Stegen venyi kuitenkin hyvään torjuntaan, joten Taivaansiniset ei päässyt takaportin kautta otteluun mukaan. Toisessa päässä tolppien välissä oli kuitenkin se kaveri, jonka ansioksi voidaan 95 prosenttisesti lukea se, että Cityllä oli vielä vartti ennen päätösvihellysä ylipäätänsä minkäänlaisia saumoja jatkaa puolivälieriin.

Joe Hart jätti Manuel Pellegrinin suojateille ohkaiset mahdollisuudet torjumalla Lionel Messin rankkarin ensimmäisessä osassa. Se ei kuitenkaan viime kausina melkoisesti kritiikkiä saaneelle kassarille riittänyt. Hartin performanssi Camp Noulla on yksi huikeimpia maalivahdin pelaamia otteluita kilpailun historiassa. Yhteensä Hart nappasi kymmenen koppia, joista 5-6 olivat todellisia huipputorjuntoja. Olkoonkin, että Barcelonan hyökkääjillä ei ollut paras päivä.

Aneeminen Dortmund lähti laulukuoroon – Aneeminen Monaco jatkoi puolivälieriin

AS Monaco teki tasan tarkkaan tarvittavan Arsenalia vastaan. Joukkue lähti puhtaasti siitä lähtökohdasta, että se ei aio päästää kolmea maalia kotonaan. Ja siinä se vaikeuksien kautta lopulta onnistuikin. Tykkimiehet hukkasi omat paikkansa, eikä 0-2-voitto riittänyt joukkueen tippuessa vierasmaalisäännöllä.

Jatkoa ajatellen Monaco ei antanut itsestään hirveän hyvää kuvaa. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että taktiikkavalinta oli onnistunut, koska joukkue meni jatkoon, mutta ei Arsenalia olisi saanut ikinä näin lähelle jatkopaikkaa päästää. Jos joukkueen kontribuutio kotiluolassa hyökkäyssuuntaan on nähdynlaista, nousee Monacon tie pystyyn puolivälierissä 103 prosentin varmuudella.

Dortmund ei pannut Pekkaa pahemmaksi Juventusta vastaan. Keltamustat hakkasi päätään seinään 90 minuuttia, kun Vanha Rouva kävi tekemässä maalit. Taktisesti Massimiliano Allegri vei Jürgen Kloppia 100-0. Juventus puolusti hyvin, mutta Dortmund teki sen torinolaisille todella helpoksi. Lisäksi kotijoukkueen vastahyökkäysten puolustaminen oli alkeellisella tasolla. Ottelu päättyi 0-3, mutta se olisi voinut päättyä 0-6. Dortmundilla ei paikkoja ollut lainkaan, ja jokaisella pelaajalla näytti olevan nappulakengät väärissä jaloissa.

Vicente Calderónin taistelukenttä

Atlético Madrid paineli vaikeimmain kautta puolivälieriin Bayer Leverkusenin kustannuksella. Mario Suárezin maali jäi lopulta varsinaisen peliajan ainoaksi, joten ratkaisua haettiin ensin jatkoajalta ja lopulta rankkareilta. Suht heikkotasoinen rangaistuspotkukilpailu päättyi isäntien juhlaan.

Lähtökohtia tuskin kukaan ehti paljon miettiä ennen kisaa, mutta näin jälkikäteen mainittakoon, että Atlético oli kilpailun historian ensimmäinen espanjalainen joukkue, joka eteni pilkuilta jatkoon. Ja saksalaiset ovat tunnetusti rautaa rankkareissa. Tilastollisesti tulos oli siis varsin yllättävä.

Itse ottelu ei ole maalipaikkojen valossa tarjunnut paljoakaan. Rojiblancos oli enemmän tai vähemmän niskan päällä, mutta sekään ei saanut luotua maalipaikkoja liukuhihnalta. Vierailijoiden peli taasen oli hyvin hermostunutta.

Leverkusen kuitenkin paikkasi surkean pallollisen pelaamisensa kovalla työmäärällä. Atlético sai maistaa omaa lääkettään saksalaisten tullessa tilanteisiin agressiivisesti. Vicente Calderónin nurmella nähtiinkin mitä erillaisempia liukutaklausvariaatioita puolin ja toisin. Välillä ukkoa oli nurin kuin Mannerheiminkadulla pikkujoulujen aikaan. Leverkusen rikkoi ottelussa peräti 25 kertaa

Englantilaiset ulkona – taas

Jotain hämmentävää tapahtuu Englannissa. Valioliigassa liikkuu ylivoimaisesti eniten rahaa kaikista maailman jalkapallosarjoista. Joka siirtoikkunassa saarille siirtyy muiden Euroopan suursarjojen parhaimmat pelaajat. Ja näin on jaktkunut jo vuosia. Häntäpäänkin joukkueiden budjetit vastaavat monen esimerkiksi Espanjan, Saksan tai Italian suurseurana pidetyn seuran budjettia. Silti menestys Euroopassa karttaa englantilaisseuroja vuodesta toiseen.

Puolivälierissä on mukana kolme joukkuetta Espanjasta, kaksi Ranskasta sekä yksi Italiasta, Portugalista ja Saksasta. Ei siis joukkuettakaan Valioliigasta. Eikä kenenkään tippuminen varsinaisesti tullut minään superyllätyksenä. Motivaation puute on mahdollinen, joskaan ei kovin hyväksyttävä tekosyy tippumiseen Eurooppa-liigassa, mutta Mestarien liigassa kaikki haluavat menestyä.

Onko syynä kehnoon yleistasoon sitten se, että Englannin juniorityö ei tuota tarpeeksi laadukkaita pelaajia? Kirkkaimpien tähtien takaa löytyy vain keskikertaista massaa? Ja kirkkaimmat tähdet ovat lukuisista eri kulttuurista tulevia palkkasotureita, joilta ei löydy suurinta mahdollista paloa taistella seuransa värien puolesta? Raha on ollut pitkään iso jalkapalloa, mutta Valioliigassa se näkyy hyvin selväsi. Ja se näkyi hyvin selvästi esimerkiksi Manchester Cityn otteissa.