Josep María Bartomeu äänestettiin heinäkuussa jatkamaan FC Barcelonan presidenttinä. Asia ei ollut yllätys, olihan seuran kausi 2014–15 tulosten valossa täydellinen menestys. Pokaaleja tuli niin Espanjassa kuin kansainvälisillä kentillä. Bartomeu voitti vaaleissa kolme vastaehdokastaan, joista pahin uhkaaja, vuosina 2003–10 FC Barcelonan presidenttinä häärännyt Joan Laporta, jäi kauas taakse.

Bartomeu lupasi kampanjassaan jatkaa nykyisellä hyväksi havaitsemallaan tiellä. Se tarkoittaa vähemmän satsausta nuorisoakatemia La Masiaan (maatilaan) ja enemmän keskittymistä kansainvälistymiseen ja tähtipelaajien tuomiseen muualta. Maalitykki Luis Suárezin kaltaisten loistavien vahvistusten hankkiminen on nostanut Bartomeun osakkeita satunnaisten kannattajien silmissä.

Kaikki eivät Bartomeusta kuitenkaan pidä. Hän on espanjalaistyylinen seurajohtaja, jonka rehellisyys on kyseenalaista. Bartomeua on ryöpytetty erityisesti Neymarin ostamiseen liittyneiden maksuepäselvyyksien takia. Tämä ei kuitenkaan haittaa, jos ja kun FC Barcelona pärjää kentällä. Silloin Neymarille ja hänen lähipiirilleen maksetut käsittämättömät summat ja qatarilaisten yritysten kanssa tehdyt rahakkaat sopimukset voidaan helposti unohtaa. Kaikilla on hauskaa, kun kansa nauttii suosikkiensa otteista.

Väitin kirjassani Valkoinen baletti: kirjoituksia Real Madridista (2014), että FC Barcelona ja Real Madrid, kaksi Espanjan menestyneintä joukkuetta, muistuttavat monella tapaa toisiaan. Kummatkin haluavat voittaa hinnalla millä hyvänsä. Real Madridin tapauksessa asia on selvempi, kuten seuran epämääräinen siirtopolitiikka osoittaa. FC Barcelona toimii kuitenkin sekin vastaavalla tavalla. Tätä asiaa kaikki seuran kannattajat eivät ole valmiita myöntämään.

Aivan kuten (Real Madridin puheenjohtaja) Florentino Pérez, Bartomeu on bisnesmies. Hän on eniten kiinnostunut FC Barcelonan brändin muuttamisesta tunnetummaksi ja seuransa muuttumisesta tuottavammaksi. Yksi hänen tärkeimmistä tavoitteistaan on legendaarisen Camp Noun ja sen lähiympäristön korjaaminen ja nykyaikaistaminen. Suunnitelmat muistuttavat todella paljon Real Madridin ja Pérezin vastaavia aikeita.

Heinäkuun vaaleissa hävinnyt Laporta väitti tuoreeltaan, että Bartomeu haluaa tuhota La Masian ja lahjoittaa FC Barcelonan qatarilaisille. Heitto on liioiteltu. Siinä on kuitenkin totuuden siemen, kuten Bartomeun tähänastinen toiminta ja hänen tulevat suunnitelmansa osoittavat. Bartomeu haluaa FC Barcelonan muistuttavan Euroopan muita suurseuroja, kuten Real Madridia, Manchester Unitedia ja Bayern Müncheniä. Se tarkoittaa menestyksen ja rahan asettamisesta muun edelle.

Tässä ei olisi mitään ihmeellistä, ellei FC Barcelona olisi aina väittänyt edustavansa muutakin kuin vain jalkapalloa. Se kannattaa esimerkiksi Katalonian itsenäistymistä Espanjasta. Bartomeun ja hänen kätyreidensä toiminta on kuitenkin kaikkea muuta kuin hyväntekeväisyyttä, eikä FC Barcelona kaihda jatkossakaan mitään keinoja pysyäkseen kilpailussa Real Madridin edellä.

Heinäkuun vaalien kampanjoinnissa nähtiin periespanjalaista viihdyttävyyttä, kun Agustí Benedito, yksi hävinneistä ehdokkaista, väitti FC Barcelonaa tällä hetkellä rahoittavien qatarilaisten yritysten tukevan taloudellisesti kansainvälistä terrorismia. Vaikka myös Benediton heitto oli typerä, Lähi-idän firmoilla ja valtioilla on harvoin puhtaita jauhoja pussissa. FC Barcelona antaa Laportan, Benediton ja kumppaneiden mielestä tällä hetkellä tukensa ISISille ja muille öljymaista ponnistaville terroristeille.

Olisi kuitenkin liioittelua väittää, että FC Barcelona oli ennen puhdas pulmunen ja vasta ahne Bartomeu veti sen mukanaan syvyyksiin. Seura on aina halunnut voittaa hinnalla millä hyvänsä. Diktaattori Francisco Francon (vallassa 1939–75) aikana katalaaniseuralla oli vahva yhteiskunnallinen tilaus, mutta sitä ennen ja sen jälkeen seuraa on johdettu talous ja urheilullisuus edellä. FC Barcelona ei ole erityinen verrattuna Real Madridiin, kuten olen kolumneissani todennut.

Pragmaattisuus voittaa nykyjalkapallossa yleensä romantiikan, asia minkä Bartomeun jatkaminen FC Barcelonan johdossa osoittaa. Monet seuran fanit ovat sitä mieltä, että nykyistä toimivaa järjestelmää on turha yrittää väkisin korjata. Tämä pitää lyhyessä juoksussa paikkansa. Jää kuitenkin nähtäväksi, miten Bartomeun kyynisyys vaikuttaa joukkueeseen pidemmällä aikavälillä. Bartomeun suunnitelmia on yhtä kaikki erittäin vaikea pysäyttää.

Bartomeun alkanut kuusivuotiskausi tulee varmasti olemaan täynnä tapahtumia. Bartomeun kannattajat ja hänen vastustajansa jakavat seuran entistä selkeämmin kahteen leiriin, joista ensimmäinen haluaa nykymenon jatkuvan ja toinen haikailee paluuta vanhoihin hyviin aikoihin. Nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa joukkueen otteisiin kentällä. Kaikki ei ole Kataloniassa viime kauden voittokulusta huolimatta pelkkää auringonpaistetta.

Esa Mäkijärvi
Kolumnisti on kirjailija ja La Liga -intoilija. Hän on julkaissut kirjan Valkoinen baletti: kirjoituksia Real Madridista (Arktinen Banaani 2014). Mäkijärven kolumnit mahdollistaa yhteistyökumppanimme Vivus.fi.

Aiheet Barcelona Bartomeu Josep Maria Mäkijärvi Esa Näkökulmat Pääuutiset