Toimituksen La Ligan alkukauden tähdistöavaus julki – yllätyksiä mukana

Kuluvaa sarjakautta on pelattu reilusti yli neljännes. Maajoukkuetauolle mentäessä lienee sopiva tilaisuus käydä alkukauden onnistujat läpi tähdistöavaukseen avuin.

Tähdistöavaukseen pääsemisessä on painotettu neutraalilla tavalla vain ja ainoastaan peliesityksiä – ei nimiä pelaajien selässä. Sen pitäisi olla ainut oikea keino autenttisen kokonaisuuden muodostamisen perusjalaksi.

Maalivahti: Sergio Asenjo (Villarreal)

Pitää paikkansa, että Asenjo on päästänyt tähän mennessä vähiten takaiskuosumia – vain seitsemän. Se ei kuitenkaan ole ainut syy, minkä takia entinen Atleti-vahti löytää itsensä tältä listalta. Asenjo on ollut mies paikallaan nimenomaan puolustuksensa johtamisessa ja ennen kaikkea palencialainen on pelastanut seuralleen useita pisteitä alkukaudesta.

Asenjo oli aikoinaan Espanjan lupaavin maalivahti, mutta useat vakavat polvivammat ovat häirinneet Asenjon uraa. Hän on kuitenkin noussut jokaisella kerralla ylös ja laittanut itsensä kuntoon. Tällä hetkellä Asenjo on sellaisessa kunnossa, että voisi potentiaalisesti haastaa David de Gean maajoukkueen ykkösmaalivahdin paikasta.

Vasen laitapuolustaja: Theo Hernández (Alavés)

Huima alkukausi. Vaikka monet tiesivät ranskalaisen potentiaalin, niin kuukausi sitten 19 vuotta mittariin saanut Atléticon lainapuolustaja on yllättänyt kaikki. Alavésin parhaimpia ottelusta toiseen, mutta ennen kaikkea La Ligan parhaimpia kierroksesta toiseen.

Uran ensimmäisiä miesten pelejä pelaava Theo on noussut sarjan laitapuolustajien eliittiin ja jos kehitys jatkuu tällä tavalla, niin Atléticolla ei ole huolen häivää, kun Filipe Luís ripustaa nappiksensa. Theon esitys Barcelonaa vastaan vieraskentällä oli yksi alkukauden vakuuttavimpia esityksiä yksittäiseltä pelaajalta, eikä meno ole hyytynyt kertaakaan sen jälkeen. Päinvastoin.

Oikea laitapuolustaja: Sergi Roberto (Barcelona)

Pelipaikkaihme on kotiutunut laitapuolustajan paikalle, jossa hän pystyy yhdistämään pallolliset taitonsa ja merkkauskykynsä. Espanjan miesten maajoukkueeseen noussut La Masian kasvatti on korvannut loistavasti kesällä seurasta lähteneen Dani Alvesin. Vahva pallonriistäjä on yllättänyt monet monipuolisuutensa takia, koska käytännössä Roberto pystyy pelaamaan maalivahtia lukuunottamatta jokaisella pelipaikalla.

Siitä on myös hyötynyt Luis Enrique, jonka luottomieheksi Roberto on noussut mahtavilla esityksillään. Seuraan hankittu Aleix Vidal on jäänyt nuolemaan näppejään katsomoon, kun oma kasvatti on piristänyt Barcelonan identiteettiä pelillään. Kehitettävää, mutta jo tällä hetkellä potentiaalisesti monipuolisin oikea laitapuolustaja sarjassa.

Keskuspuolustaja: Stefan Savic (Atlético)

Selvä ja itseoikeutettu valinta topparin paikalle. Tällä hetkellä sarjan paras keskuspuolustaja virheettömyytensä johdosta. Vahvaa peruspeliä, voittaa jokaikisen pääpallon ja kaksinkamppailun, sekä pystyy avaamaan loisteliaasti peliä eteenpäin. Parhaillaan jopa Diego Godínia parempi toppari – se kertoo paljon.

Savic ei saa itselleen kunniaa pitkälti sen takia, koska on suuren yleisön silmissä varsin tylsä pelaaja. Tekee jatkuvasti työnsä täydellisesti, ei luo itsestään puheenaihetta ja antaa joukkueelleen joka ottelussa mahdollisuuden voittaa ottelunsa – peruspelaamisen kautta.

Erityinen plussa vielä siitä, että toppariksi tekee äärimmäisen vähän rikkeitä. Keskimääräisesti vähiten koko sarjassa, se on jo varsin kova suoritus Atléticon puolustajalta.

Keskuspuolustaja: Victor Ruíz (Villarreal)

Käytännössä koko listauksen ainoa pelaaja, jonka pelipaikalle oli muitakin selviä vaihtoehtoja, mutta lopulta Ruíz nousi voittoon. Miksi? Niinpä, suurelle yleisölle täysin tuntematon pelaaja on todellisuudessa pelannut ennakon vastaisesti hienon alkukauden ja se näkyy. Villarreal on päästänyt vähiten maaleja sarjassa ja Ruíz on siihen huomattava osasyyllinen.

Eric Baillyn lähdön ansiosta suurempaan rooliin noussut Ruíz on pystynyt muokkaamaan pelityyliään pelitavan mukaiseksi. Esimerkiksi Ruízin vahvuuksiin ei ole koskaan kuulunut pelinavaaminen, mutta Fran Escribán alaisuudessa Ruíz avaa peliä, kuten olisi kyseisessä toimenpiteessä vuosikymmeniä toistoja tehnyt konkari. 27-vuotias Ruíz ohjaa puolustusta jatkuvasti ja osaa pitää sen tarvittaessa todella tiiviinä.

Ruíz ei ole vielä noussut kertaakaan Espanjan maajoukkueen mukaan, mutta jatkuvien puolustusongelmien kanssa taisteleva La Roja saisi katalaanista esimerkiksi oivan varamiehen Gerard Piquélle ja Sergio Ramosille. Tosiasiassa Ruíz on ollut huomattavasti kumpaakin vakuuttavampi alkukaudella, mutta Espanjassa maajoukkuevalinnoissa aina logiikka ei ole ensimmäisellä sijalla. Miksi? Niinpä.

Keskikentän pohjapelaaja: Toni Kroos (Real Madrid)

Yksi maailman parhaista keskikenttäpelaajista. Tullut aikoinaan tunnetuksi nimenomaan hyökkäävistä avuistaan, mutta Zinédine Zidanen alaisuudessa myös puolustavat tehtävät ovat tulleet tutuksi saksalaiselle. Osin muiden loukkaantumisten takia, mutta osin myös Kroosin pelinlukutaidon ansiosta.

Syöttökuningas rytmittää mahtavasti jatkuvasti Madridin muuten varsin epätasapainoista kokonaisuutta yksinkertaisella sijoittumisella, liikkeillä ja avaavilla syötöillä. Joku voisi sanoa, että jos maailmassa on olemassa virheetön pelaaja, niin Kroos on aika lähellä sitä useilla osa-alueilla. Kroos on noussut entistä enemmän esiin Madridin pelissä, kun Luka Modric ja Casemiro ovat olleet loukkaantuneena.

Ikävä kyllä Kroos itsekin loukkaantui ja on todennäköisesti ainakin loppuvuoden sivussa.

Keskikenttäpelaaja: Roque Mesa (Las Palmas)

Vaikka Las Palmas onkin viime aikoina tippunut huiman alkukautensa jälkeen sarjataulukossa yhdeksännelle sijalle, niin Roque Mesa on noussut esiin nimenomaan pelillisten ansioiden vuoksi. Kerrassaan mahtava pallotaituri on Las Palmasin pelin sielu. Huima pallonriistäjä ja pelinrakentaja samassa paketissa on aika harvinainen kokonaisuus. Alkukaudella Roque on ollut ansaitusti ehdokkaana uudeksi debytantiksi Espanjan maajoukkueessa.

Sevilla ja Barcelona ovat yrittäneet useaan otteeseen saada miehen lähtemään lomasaarelta, mutta Roque on jäänyt jokaisella kerralla Las Palmasiin. Aina ei välttämättä puhtaasti omasta halustaan, mutta tällä kertaa onni on ollut onnettomuudessa, koska Las Palmasin pelitapa suosii huomattavasti Roqueta. Pallonhallintaan pyrkivä seura, joka puolustaessa iskee napakasti ja välittömästi kiinni usealla miehellä.

Siinä Roque on parhaimmillaan ja todennäköisesti on kuumaa kauppatavaraa ensi kesänä.

Hyökkäävä keskikenttäpelaaja: Samir Nasri (Sevilla)

Hattu pois päästä ja kumartamaan. Tuskin kukaan odotti, että Nasri olisi näin hyvä – ainakaan heti välittömästi – Sevillassa ja nousisi sarjan kärkipelaajien joukkoon. Vaikeana luonteena tunnettu ranskalaistaituri on kuitenkin ymmärtänyt Jorge Sampaolin alaisuudessa jalkapalloammattilaisen syvimmän olemuksen. Jatkuva työnteko ja itse asiaan keskittyminen on tuonut Nasrista parhaan esiin.

Hienon alkukauden pelanneen Sevillan suurin ja tärkein yksittäinen pelaaja. Pelaa nykyään hieman messimäisesti, eli häärää ympäri kenttää, hakee palloa alempaa ja luo ylempänä peliä. Syöttää, viimeistelee ja sytyttää seuransa kannattajat joka ikinen kierros.

Huhujen mukaan Nasri haluaa lainastaan pysyvän siirron ja se olisi niin Sevillalle, kuin myös koko sarjalle loistava asia. Ehkä alkukauden suurin yllättäjä nimenomaan sen takia, koska kukaan ei odottanut tämänkaltaista paluuta huipulle. Nasri on löytänyt itsestään uusia puolia jalkapalloilijana Sampaolin kanssa, koska nykyään ranskalainen puolustaa äärimmäisen aktiivisesti ja osallistuu kokonaisuudessa hyvinkin paljon prässi- ja puolustuspeliin.

Hyökkääjä: Lionel Messi (Barcelona)

Varmaan turhaa avata sen suuremmin, koska jokainen on vuorollaan yrittänyt selventää syitä Messin mahtavuudelle, mutta annetaan olla. Nautitaan tuosta magiikasta niin kauan, kun sitä kestää.

Hyökkääjä: Willian José (Real Sociedad)

Piristävä yllätys. 24-vuotias brasilialaiskärki saa viimein hartioilleen oikeaa luottamusta ja se näkyy päivittäisessä tekemisessä. Parhaimmillaan pysäyttämätön hyökkääjä, joka pystyy painimaan topparien kanssa, mutta samalla kuitenkin omaa huimat tekniikalliset taidot itse pelivälineen kanssa.

Tähän mennessä ammutut kuusi maalia ei ole minkäänlainen ihme ja näillä näkymin lisää on tulossa. Willian José saapui seuraan kesällä Las Palmasista hakemaan uutta askelta uralleen nimenomaan peliajallisesti. Kärjelle luottamus on kaikki kaikessa ja La Realin luotsi Eusebio Sacristán on onnistunut antamaan sitä oikealla tavalla. Kaikki tietävät Willian Josén kyvyt kärkenä, mutta havaittu epätasaisuus on pitänyt saada pois.

Tällä hetkellä se on poissa ja hyökkääjä on itseluottamuksensa ansiosta hyvin vaikea tapaus kenelle tahansa vastustajalle. Jos tämä tahti jatkuu, niin Brasilian maajoukkueen ovet pitäisivät olla auki – välittömästi.

Hyökkääjä: Luis Suárez (Barcelona)

Tällä hetkellä varsin lähellä maailman parhaan hyökkääjän titteliä. Repii, raastaa, ärsyttää, tekee maaleja ja ennen kaikkea tuo valtavasti erilaisia vaihtoehtoja Barcelonan peliin. Jokaisella osa-alueella loistava kärki pystyy henkilökohtaisilla suorituksilla kääntämään ottelun kuin ottelun seuralleen.

On ollut jo pidemmän aikaa tasaisin suorittaja Barcelonan MSN-kolmikossa ja kuluvan vuoden ansiosta ansaitsisi eniten kyseisestä kolmikosta henkilökohtaisia tunnustuksia. Voittamisen halu näkyy jokaikisessä ottelussa – oli vastassa sitten kaikella kunnioituksella Granada tai kaksi suurta. Alkukaudella huimassa maalivireessä, eikä kukaan varmasti näe mitään syytä, miksei kyseinen täysosumatahti jatkuisi hamaan tulevaisuuteen saakka.

Barcelonassa Suárezin ei tarvitse käytännössä puolustaa alempaa ollenkaan näennäisiä prässitasojen vaihteluita lukuunottamatta, mutta Uruguayn maajoukkeessa tilanne on ollut hieman toisenlainen. Siellä Suárez on yksin ylhäällä odottamassa, kunnes joukkuetoverit saavat pallon itselleen. Silloin Suárez joutuu taistelemaan yksinään pahimmillaan kolmea puolustajaa vastaan.

Eikä siinä ole hänelle mitään ongelmaa.

(4-2-1-3) Asenjo; Roberto, Savic, Ruíz, Theo; Kroos, Roque, Nasri; Messi, Suárez, Willian José

Vaihtopenkille jäi useita sellaisia pelaajia, jotka olisivat hieman paremman alkukauden pelanneina selviä avauksen miehiä. Diego Godín ja Filipe Luís ovat itsestäänselvää parhaimmistoa pelipaikallaan, mutta viimeisissä otteluissa tulleet virheet rokottivat. Monien papereissa myös Yannick Carrasco ja Antoine Griezmann olisivat selvästi tähdistössä, mutta Willian Josén arvo joukkueelleen on ollut tähän asti suurempi.

Pepe on ollut jo pitkään Real Madridin paras toppari, mutta loukkaantumisongelmat veivät häneltä mahdollisuudet. Dani Carvajal on pelannut äärimmäisen vahvan alkukauden Madridin laitapuolustajana ja se onkin mielipidekysymys, että pitääkö hänen alkukauttaan Roberton vastaavaa parempana.

Aritz Aduriz olisi ollut selvä valinta avaukseen, mutta suuri osa baskikonkarin osumista on syntynyt Eurooppa-liigassa. Alavésin Marcos Llorentelle kunniamaininta, sillä tällä menolla Madridin lainamies tulee dominoimaan tämänkaltaisia listauksia kuukaudesta toiseen tulevaisuudessa.