Voiko vuoden valmentaja Zinedine Zidane saada kenkää? – näin kärsivällinen Real Madrid on viime vuosina ollut

Katastrofikausi. Ei kai Real Madridin tähänastista sesonkia voi oikein millään muulla sanalla kuvailla. La Ligassa Barcelona on karannut jo 19 pisteen päähän (joskin Madridilla on ottelu vähemmän pelattuna) ja Los Blancos joutuu taistelemaan tosissaan jopa Mestarien liigaan pääsystä.

Copa del Reystä Real puolestaan putosi puolivälierävaiheessa piskuista Leganésiä vastaan (raportti), ja Mestarien liigan alkulohkosta käteen jäi vain kakkossija – ja siitä palkintona neljännesvälierissä vastaan voittajasuosikeihin lukeutuva PSG:

Ei ihme, että Zinedine Zidane itsekin tiedostaa tilanteen vakavuuden ja sanoo suoraan työpaikkansa olevan pelissä Mestarien liigan neljännesvälierätaistossa PSG:tä vastaan. Zidane on valmentanut Real Madridia reilut kaksi vuotta (4.1.2016 lähtien), ja voittanut tänä aikana lähes kaiken mahdollisen: kolme Supercupia, kaksi seurajoukkueiden maailmanmestaruutta, yhden liigamestaruuden ja historiallisesti kaksi peräkkäistä Mestarien liigaa.

Menestysputkensa myötä 45-vuotias Zidane valittiin The Best -gaalassa FIFA:n vuoden 2017 parhaaksi valmentajaksi, ja onpa palkintoja sadellut muutenkin joka suunnalta. Nyt Zidanen palli tutisee kuitenkin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

[readmore from=Real-Madrid]

Real Madrid on Zidanen valmentajauran ensimmäinen pääsarjaseura, ja aiemmin hän on valmentanut vain saman seuran reservijoukkuetta Castillaa. Ranskalainen on toki elävä pelaajalegenda, joka teki ensimmäisen 18 kuukautensa aikana häkellyttävän hyvää työtä. Siitä huolimatta potkut vielä tämän kauden aikana ei olisi jättiyllätys.

Pérezin liipasinsormi ei ole ollut herkkä

”Zizoun” nahan voi pelastaa se, että Real Madridin johto kuuluu maailman suurseurojen joukossa ehdottomasti kärsivällisimpiin. Florentino Pérezin vuonna 2009 alkaneella toisella puheenjohtakaudella Real Madrid on erottanut valmentajansa kesken kauden vain kerran – juuri tammikuussa 2016, kun Zidane astui ruoriin Rafael Benítezin tilalle.

Edellistä kesken kauden tehtyä valmentajanvaihtoa saadaan hakeakin sitten lähes kymmenen vuoden takaa. Joulukuussa 2008 Bernd Schuster jätti tehtävänsä ja teki tilaa Juande Ramosille. Hankalista mediasuhteistaan kritisoitu saksalainen erosi (ainakin virallisesti) oma-aloitteisesti.

Pérezin ensimmäisen puheenjohtajakauden viimeisimpinä vuosina säpinää toimistolla oli sitten enemmänkin. Syyskuussa 2004 sai lähteä José Antonio Camacho, joulukuussa 2004 Mariano García Remón ja joulukuussa 2005 Vanderlei Luxemburgo.

Tätä vanhempia valmentajanvaihdoksia saadaankin hakea jo viime vuosituhannelta, kun vuonna 1999 kesken kauden saivat lähteä sekä Guus Hiddink ja John Toshack.

Pellegrinin, Capellon ja Mourinhon kohdalla kärsivällisyyttä riitti

Vasta kesällä laatikkonsa tyhjensi sen sijaan Carlos Queiroz, joka voitti ainoalla kaudellaan vain Supercupin. Pinna riitti myös Fabio Capellon kohdalla, jonka Real putosi jo maaliskuussa Mestarien liigasta Realin majaillessa tuolloin La Ligassa neljäntenä. Kausi kuitenkin päättyi mestaruuteen.

Ehkä tärkein esimerkki Pérezin pitkämielisyydestä on kuitenkin Manuel Pellegrini. Real putosi Pellegrinin ainoalla kaudella 2009-2010 Copa del Reystä jo neljännesvälierävaiheessa alasarjaseura Alcorcónille ja samassa vaiheessa myös Mestarien liigassa Lyonille. Ja joukkueeseen oli kuitenkin ostettu kauden alla Cristiano Ronaldo, Karim Benzema ja Xabi Alonso.

José Mourinhokin sai lähteä seurasta vasta kesällä, vaikka kauteen 2012-2013 mahtuikin monenlaista kaaosta ja pienempää ja suurempaa skandaalia.